maanantai 13. tammikuuta 2014

Eniten vituttaa kaikki, vai vituttaako?

Jälleen harmittelen, kun ei tule useammin kirjoitettua. Viime kevään aikana kirjoittamiani juttuja on ollut melkoisen hupaisaa lueskella näin jälkikäteen, ja olisi hauskaa jos jaksaisin enemmänkin kirjoitella tänne, että voisin huvittaa kirjoitelmillani itseäni myöhemmin.

Elämä on nykyään melko kiireistä, kiitos työni. Pidän työstäni ja työkaverini ovat mahtavia, mutta toisinaan työn viikonloppupainotteisuus rasittaa. Temeä näen ajoittain hyvinkin vähän, kavereita sitäkin vähemmän. Ja toisinaan houkutus poksauttaa korkki auki ja vetää jäätävät perseet on ihan uskomaton. Mutta ei, krapulassa en halua töitä tehdä ja yksikseni en arkipäivinä - jolloin yleensä vapaapäiväni ovat - viitsisi kalsarikännejä harrastaa.

Jostain kummasta syystä minua jouluna muistettiin Eniten vituttaa kaikki -kalenterilla. Hassua. Minulla on nykyään niin kiire, etten jaksa vittuuntua oikein mistään. Välttelen tarkoituksella uutisia, ja suurimpiin vitutuksen aiheisiini tällä hetkellä lukeutuvat Prismasta tilaamieni pakettien toistamiseen viivästyvä toimitus, viiksekäs Siwan täti sekä ihastuttavat asiakkaat, jotka töissä tiedustelevat useasti päivässä, olenko saanut turpiini, kun joudun kulmakoruni peittämään ihoteipillä. Joka kerta hymyillen vakuutan, ettei syytä huoleen, koruani sillä vain peittelen. Joku kerta toki tekisi mieli todeta, että juu, tuossa mieheni kanssa lauantai-iltana kännipäissämme vähän otettiin yhteen, mutta ei syytä huoleen, näkisittepä mieheni naaman! Mutta enköhän seuraavallakin kerralla vain iloisesti hymähdä ja kerro taas samaa vanhaa tarinaa peitettävästä korusta. Huoh.

Autoakin jouduin vaihtamaan, voi itku. Sinne lähti minun vanha koslani kohti Afrikkaa, taksiksi! Voih! Vanhempani ostivat uudemman Toyota Avensiksen edellisen Avensiksen tilalle ja totta kai tämä jättilaiva, kaupunkiajon katastrofi, parkkeeraamisen painajainen laitettiin minun nimiini ja sain sanoa hyvästit rennoille, viinanhuuruisille reissulle kavereiden kanssa, mukavalle sotkulle ja maalitahroille. Nyt pitää kiillottaa ja puunata. Olla tarkkana ja putsata. Huutaa naamapunaisena jos joku läikyttää takapenkille kaljaa. Olisin mielelläni ajanut vanhemmalla Avensiksellani (juu, kyllä, isi määrää automerkin millä koko perhe ajaa), omalla rakkaalla paskaromullani niin kauan kun moottorissa vain kierroksia olisi riittänyt. Kovin paljon ei olisi ollut matkaa 0,5 miljoonaan. Ja sinne se laitettiin, AFRIKKAAN! Yhyyyy! Eikä minulta kysytty mitään!

Epäreilua elämää. Mutta siitä vittuuntumisesta ja Eniten vituttaa kaikki -kalenterista. Kyseinen kalenteri siis sisältää joka vuoden päivällä syyn vittuuntua. Parhaiten toimiva kalenteri ikinä! Tähän mennessä (ja kyllä, vuotta on kulunut kokonaiset 13 päivää 365:stä!) vittuuntumisen aiheet ovat olleet niin paskoja, että on alkanut vituttaa.

Eniten vituttaa Eniten vituttaa kaikki -kalenteri.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti